Kupla

Aika rientää. Nyt jo viimeinen kolmannes käsillä. Loppu häämöttää, vaikken sitä halua. Haluan nauttia tästä tunteesta, kun aamulla herään ja vauva potkii. Tai kun illalla köllimme, silittelen häntä ja hän potkii takaisin. Meidän omia hetkiämme ❤️

Ystäväni sanoi niin ihanasti:

"Älä pelkää sitä yksin oloa. Te kaksi luotte siihen oman yhteyden. Ja muksu tottuu heti siihen että te olette kaksin. Kahden vanhemman muksu tottuu siihen että on kaksi koko ajan. Te kaksi nukutte ja syötte omaan rytmiinne, käytte yhdessä suihkussa, meette päikkäreille syötte molemmat, käytte kävelyllä, otatte nokoset , syötte, elätte samaa tahtia. Sitten kun sun pitää palata töihin, etsit hyvän hoitopaikan tai hoitajan. Sit kun tytteli tulee murkkuikään uhkailet sitä ULLALLA. maailman ankarin täti!"

Niinpä. Samaa tahtia, kuten nytkin. Omassa kuplassamme, jossa käy erilaisia ihmisiä mutta tämä on meidän maailmamme. Enkä anna sen vähästä järkkyä.